Aloitin maatalouden parissa kotitilani viljelijänä yli vuosikymmen sitten täysin konenoviisina. Taloutemme konekalusto oli laajaa ja vaati perehtymistä niin ominaisuuksiltaan kuin käytettävyydeltään. Luonnollisesti kaikki oli myös totuttu tekemään itse. Ehkä suurimmat haasteet tässä miesvaltaisessa ammatissa onkin liittyneet nimenomaan koneisiin, niiden korjaamiseen ja ymmärtämiseen.
Vuodet ovat koulineet tässä tapauksessa kovalla kädellä ja ymmärrys on hiljalleen lisääntynyt. Usein olen toivonut, että oppi olisi tarttunut päähän nopeammin, mutta tähän osa-alueeseen kun minulla ei ole mitään luontaisia lahjoja tai mielenkiinnon tuomia pohjia, niin silloin se oppi on ollut tiukemmassa. Vuosien varrella konekauppoja tehdessä on ollut suuri vaara, että konemyyjälle täysin itsestäänselvät asiat eivät ole olleet niitä minulle ja lopputulos on se, että minä tunnen itseni tyhmäksi, turhaudun ja ostopäätös jää tekemättä.
Olenkin todennut, että hyvä myyjä saa molemmat tuntemaan itsensä viisaaksi. Parhaat myyjät ovat selittäneet monimutkaisetkin kokonaisuudet niin, että olen oppinut tekniikan siinä samalla ja saanut tuntea itseni aivan viisaksi. Sen he ovat tehneet niin huomaamatta, selkeästi ja havainnollistavasti, että missään kohtaa kenenkään ei ole tarvinnut tuntea itseään idiootiksi. Se johtaa kauppoihin.
Olen tavannut lukuisia myyjiä, jotka niin vakuuttavalla asiantuntevuudella ovat paukuttaneet faktoja tiskiin tajuamatta laisinkaan kuulijan vastaanottotasoa. Tilanne on yhtä turhauttava varmasti molemmille. Joo, myyjän tietämys tulee esille, mutta tarviiko asiakas tietäväistä myyjää vai olisiko lopputulos paras niin, että asiakas itse viisastuisi samalla. Päivittäin tiettyjen koneiden kanssa tekemisissä oleva myyjä ei välttämättä pysty kuvittelemaankaan kuinka vähän muut niistä koneista loppujen lopuksi tietävät. Koska jos jotain olen vuosien varrella huomannut, niin sen, että ei ne tiedä kaikki muutkaan.
Minulla on oman diagnoosini mukaisesti nopeat aivot. Niin nopeat, etten itsekään tiedä mitä siellä tapahtuu, mutta se johtaa siihen, että teen päätökset intuitiivisesti. Siksi konekaupoissakin jossain kohtaa aivoissa on ohi mennen kerääntyneenä riittävä tieto ja tiedän tismalleen mitä olen ostamassa. Tämmöinen päätöksentekomalli saattaa myyjän näkövinkkelistä näyttää vähintään kummalliselta. Minulle on aivan turha tykittää myyntiargumentteja tai painostaa nopeaan päätöksentekoon ”tähän hintaan vain tänään”, koska se tunne ja varmuus päätöksestä joko tulee tai sitten sitä ei tule. Jos sitä ei tule, en osta.
Nainen konekaupoilla on harvinainen, mutta yleistyvä asiakas. Nykyajan myyjät pääsääntöisesti tiedostavat tämän asian hyvin, eivätkä tee eroa. Poikkeuksetta kuitenkin täytyy tottua siihen, että jos seurueessani on yksikin miesoletettu mukana, hänelle puhutaan aina ohitseni. Mutta en pidä sitä suurena syntinä; se on olettamus, että siinä on päättävä ja tietävä henkilö. Suurimmalle osalle jossain kohtaa valkenee, että se olenkin minä päätöksenteon merkeissä paikalla. Vain 1 kulkukauppias ja 1 puhelinkauppias on urani aikana jäänyt kaipaamaan isäntää kaupantekoon niin kovasti, että se kaupanteko loppui lyhyeen ja pysyvästi.
Vuosien varrella on ollut helpoin kasata ympärille luottopaikkojen verkosto. Uusiin paikkoihin meneminen ei ole aina ollut positiivista. Kyllä minua on yritetty kusettaa hinnoissa, kun on oletettu, etten ole niistä perillä. Siitä jää niin paskan maku suuhun, ettei tee mieli mennä uudelleen. Siksipä tykkään asioida niissä luottopaikoissa, joissa ei tarvi lähteä nollasta liikkeelle, koska ei tee mieli toimittaa rahojaan paikkaan, jossa vähättely paistaa läpi kusetuksen merkeissä.
Naisena miesvaltaisella alalla on mahdotonta tulla kokonaan vakavasti otetuksi, kun on pitkät kynnet, vaaleat hiukset ja hymykin turhan herkässä. Jokainen 15-vuotias poikakin kuvittelee tällä alalla olevansa korkeammalla pallilla minuun nähden pelkän sukupuolensa, ja aivan valtavan ”kokemuksensa” takia. Tällä alalla tahtoo alitajuisesti käydä, että kaltaiseni naiset kelpaavat sihteeriksi, reippaaksi kahvion pitäjäksi ja kenties johonkin tapahtumaan virkistäväksi puhujaksi, mutta oikeisiin tehtäviin on hyvä saada joku uskottava isäntä.
Maatalousalalle naisena on kuitenkin täysin mahdollista tulla ja menestyä, koska tässä tärkeintä on se, mitä itse teet. Vastaanotto on sopeutuvaista. Nainen konemaailmassa yleistyy kovaa kyytiä ja myös maataloudessa hiljalleen. Maataloudessa tilastaan vastaavien naisviljelijöiden määrän kasvu on edelleen yllättävän hidasta, jos verrataan kaikkiin muihin toimialoihin, mutta muutos on aluillaan. Mutta kyllä minulle edelleen jatkuvasti harmitellaan, kun minulla ei ole poikaa jatkamaan tilaa. Siinä kohtaa tunnen huvitusta. Onpa harmi tosiaan.
